Draft:Digitaalinen kuntoutus
| Submission declined on 21 February 2025 by DoubleGrazing (talk). The submission appears to be written in Finnish. This is the English language Wikipedia; we can only accept articles written in the English language. Please provide a high-quality English language translation of your submission. Otherwise, you may write it in the Finnish Wikipedia.
Where to get help
How to improve a draft
You can also browse Wikipedia:Featured articles and Wikipedia:Good articles to find examples of Wikipedia's best writing on topics similar to your proposed article. Improving your odds of a speedy review To improve your odds of a faster review, tag your draft with relevant WikiProject tags using the button below. This will let reviewers know a new draft has been submitted in their area of interest. For instance, if you wrote about a female astronomer, you would want to add the Biography, Astronomy, and Women scientists tags. Editor resources
|  |
Comment: Tämä kuuluu suomalaiseen sisarprojektiimme https://fi.wikipedia.org DoubleGrazing (talk) 09:29, 21 February 2025 (UTC)
Johdanto
[edit]Digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon suhtaudutaan yleisesti varsin optimisesti.[1]. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiassa 2023-2035 korostetaan digitalisaation tavoitetta parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saavutettavuutta, laatua ja tehokkuutta . Tähän tavoitteeseen päästään hyödyntämällä kehittyneitä teknologioita ja tietoon perustuvaa ennakointia [2].
Digitaalinen kuntoutus pyrkii parantamaan kuntoutuspalvelujen saavutettavuutta, tehokkuutta ja yksilöllisyyttä, sekä tukemaan kuntoutujien omatoimista hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitoa, mikä on myös yksi sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation strategian päätavoitteista [2]. Digitaalinen ensisijaisuus kuntoutuksessa tarkoittaakin, että digitaalisia välineitä ja ratkaisuita hyödynnettäisiin osana kuntoutusprosessia joko ensisijaisesti tai pääasiallisesti [3].
Digitaalinen kuntoutus on kattotermi, jolla tarkoitetaan kuntoutusprosessin eri vaiheiden toteuttamista ja tukemista digitaalisten teknologioiden avulla. Digitaaliseen kuntoutukseen sisältyy muun muassa erilaiset etäkuntoutusratkaisut, mobiilisovellukset, virtuaalitodellisuus ja robotti- tai tekoälyavusteiset ratkaisut, joita voidaan käyttää kuntoutuksen ammattilaisten tukemana tai asiakkaan itsensä hyödyntämänä [4].
Historia ja kehitys
[edit]Yleinen tieto- ja viestintätekninen kehitys on mahdollistanut myös terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen liittyvän teknologisen kehittämisen. Ensimmäisiä tietokoneavusteisia ohjelmia otettiin käyttöön 1980-luvulla nykyisessä Shirley Ryan AbilityLabissa Chicagossa osana neurologista kuntoutusta. Myös virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty osana kuntoutusta jo 1990-luvulta lähtien.[5]
Myös matkapuhelinten ja etenkin älypuhelinten yleistyminen 2010 luvuilla[6] on avannut uusia mahdollisuuksia digitaalisen kuntoutuksen kehittämiseen. Kuntoutusta on perinteisesti toteutettu kasvokkaisena kohtaamisena asiakkaan ja kuntoutujan välillä, mutta koronan myötä etenkin etäkuntoutuksen hyödyntäminen lisääntyi merkittävästi[7].
Menetelmät ja teknologia
[edit]Kotona tai kodinkaltaisessa ympäristössä hyödynnettävät digitaalisen kuntoutuksen ratkaisut voidaan jakaa kuuteen ryhmään: sensoreihin, robotteihin, pelillisyyteen, virtuaalitodellisuuteen, mobiilisovelluksiin ja digitaalisiin alustoihin[4].
Sensoreita, kuten erilaisia hyvinvointi- tai älykelloja, voidaan hyödyntää osana kuntoutusta ja saada aiempaa tarkempaa tietoa harjoittelun kuormittavuudesta ja kuntoutujan aktiivisuudesta[4]. Erilaista robottitekniikkaa hyödynnetään etenkin liikunnallisessa kuntoutuksessa osana neurologisten kuntoutujien kävely- ja yläraajaharjoittelua[8].
Pelillistämisen avulla voidaan lisätä kuntoutujien motivaatiota harjoitteluun ja näin tukea myös omatoimista harjoittelua[4][9] . Virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) tarjoavat immersiiviä ympäristöjä, joissa kuntoutujat voivat harjoitella erilaisia taitoja turvallisesti [4].
Virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty erityisesti aivohalvauskuntoutujien liikunnallisessa kuntoutuksessa[8], mutta se soveltuu myös esimerkiksi osaksi ikääntyvien henkilöiden kuntoutusta lisäämään arjen mielekkyyttä[10].
Erilaiset digitaaliset alustat ja mobiilisovellukset osana kuntoutusta ovat yleistyneet älypuhelinten yleistymisen myötä tarjoten kuntoutujille helpon pääsyn kuntoutusohjelmiin ja -harjoituksiin ajasta ja paikasta riippumatta[4].
Tekoäly tarjoaa erinäisiä mahdollisuuksia kuntoutusprosessin kehittämiseen niin ammattilaisen kuin kuntoutujankin näkökulmasta[11]. Generatiiviseen tekoälyyn pohjautuvien alustaratkaisuiden avulla voidaan parantaa kuntoutuspalveluiden saatavuutta globaalisti[12].
Hyödyt ja haasteet
[edit]Digitaalinen kuntoutus lisää kuntoutuspalveluiden saatavuutta ja joustavuutta etenkin aikaan ja paikkaan sitomattomien palveluiden kehittymisen myötä. Parhaimmillaan digitaalinen kuntoutus voi myös edistää kuntoutujan aktiivisuutta sekä oman kuntoutusprossin omistajuutta.
Digitaalisen kuntoutuksen hyödyntämisen haasteena voi joidenkin ratkaisujen osalta olla laitteiden saatavuus ja korkea hinta, mutta suurimmat esteet liittyvät käyttäjien tietoteknisten valmiuksien puutteisiin, mutta myös tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan liittyviin pelkoihin[4].
Tulevaisuuden näkymiä
[edit]Digitaalinen kuntoutus tarjoaa mahdollisuuksia vastata globaalisti kasvavaan kuntoutusvelkaan, sillä maailmassa on jo tällä hetkellä 2.4 miljardia ihmistä, jotka hyötyisivät kuntoutuksesta[13].
Digitaalisen kuntoutuksen osalta selkeä tulevaisuuden kehityssuunta on kohti yksilöllisempiä kuntoutuspalveluita[14], mikä mahdollistuu muun muassa generatiiviseen tekoälyyn pohjautuvien ratkaisuiden kehittymisen myötä. Myös datafikaation eli elämän laadullisten osa-alueiden muuntaminen mitattavaksi dataksi[15], mahdollistaa yhdessä tekoälykehityksen kanssa aiempaa yksilöllisempien ja kuntoutujan kokonaisvaltaista toimintakykyä huomioivien kuntoutusinterventioiden kehittämisen[16]
Digitaalisen kuntoutuksen hyötyjen saavuttaminen edellyttää kuitenkin laajaa yhteiskunnallista muutosta. Erityisesti tekoälyn hyödyntämiseen kuntoutuksessa liittyy erinäisiä eettisiä kysymyksiä, joista on tärkeä käydä laajempaa yhteiskunnallista ja globaalia keskustelua.[11]
References
[edit]- ^ Valokivi, Heli; Carlo, Simone; Kvist, Elin; Outila, Marjo (April 2023). "Digital ageing in Europe: a comparative analysis of Italian, Finnish and Swedish national policies on eHealth". Ageing and Society. 43 (4): 835–856. doi:10.1017/S0144686X21000945.
- ^ a b "Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035" (PDF). Sosiaali- ja terveysministeriö. Retrieved 21 February 2025.
- ^ "Digitaalinen kuntoutus voisi auttaa miljardeja ihmisiä – Jamk yhdistää alan kansainvälisen osaamisen". Jyväskylän ammattikorkeakoulu - JAMK (in Finnish). Retrieved 21 February 2025.
- ^ a b c d e f g Arntz, Angela; Weber, Franziska; Handgraaf, Marietta; Lällä, Kaisa; Korniloff, Katariina; Murtonen, Kari-Pekka; Chichaeva, Julija; Kidritsch, Anita; Heller, Mario; Sakellari, Evanthia; Athanasopoulou, Christina; Lagiou, Areti; Tzonichaki, Ioanna; Salinas-Bueno, Iosune; Martínez-Bueso, Pau; Velasco-Roldán, Olga; Schulz, Ralf-Joachim; Grüneberg, Christian (27 July 2023). "Technologies in Home-Based Digital Rehabilitation: Scoping Review". JMIR Rehabilitation and Assistive Technologies. 10 (1): e43615. doi:10.2196/43615. PMC 10415951. PMID 37253381.
- ^ "1.2 History". JAMK University of Applied Sciences - JAMK. Retrieved 2025-02-21.
- ^ "Smartphone sales worldwide 2007-2023 | Statista". Statista. Archived from the original on 2024-12-27. Retrieved 2025-02-21.
- ^ Heiskanen, Tuija; Rinne, Hanna; Miettinen, Sari; Salminen, Anna-Liisa (January 2021). "Uptake of Tele-Rehabilitation in Finland amongst Rehabilitation Professionals during the COVID-19 Pandemic". International Journal of Environmental Research and Public Health. 18 (8): 4383. doi:10.3390/ijerph18084383. ISSN 1660-4601. PMC 8074751. PMID 33924234.
- ^ a b Ilves, Outi; Korpi, Hilkka; Honkanen, Sari; Aartolahti, Eeva (2022). Robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuus ja merkityksellisyys lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset. Kela. ISBN 978-952-284-143-8.
- ^ Janhunen, Maarit; Karner, Vera; Katajapuu, Niina; Niiranen, Oona; Immonen, Jaakko; Karvanen, Juha; Heinonen, Ari; Aartolahti, Eeva (2021-09-01). "Effectiveness of Exergame Intervention on Walking in Older Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials". Physical Therapy. 101 (9): pzab152. doi:10.1093/ptj/pzab152. ISSN 1538-6724. PMC 8459884. PMID 34160022.
- ^ Lällä, Kaisa; Korniloff, Katariina (2020-04-28). ""Olihan se ihanaa, kun pääsi metsään kävelemään" – Virtuaalitodellisuuden avulla mielekkyyttä ikääntyneiden arkeen". TiKI-talk (in Finnish). Retrieved 2025-02-21.
- ^ a b Lanne, Marinka (2020-09-29). "Tekoälyn merkitys kuntoutuksessa?". Etairos (in Finnish). Retrieved 2025-02-21.
- ^ "AIRe Platformin rooli kuntoutuksen digitaalisten palveluiden suunnannäyttäjänä". Jamk Arena (in Finnish). 2024-08-28. Retrieved 2025-02-21.
- ^ Cieza, Alarcos; Causey, Kate; Kamenov, Kaloyan; Hanson, Sarah Wulf; Chatterji, Somnath; Vos, Theo (2020-12-19). "Global estimates of the need for rehabilitation based on the Global Burden of Disease study 2019: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2019". The Lancet. 396 (10267): 2006–2017. doi:10.1016/S0140-6736(20)32340-0. ISSN 0140-6736. PMC 7811204. PMID 33275908.
- ^ Lällä, Kaisa; Korniloff, Katariina (2021-11-17). "Digitaalisen kuntoutuksen tulevaisuuden näkymiä". TiKI-talk (in Finnish). Retrieved 2025-02-21.
- ^ Ruckenstein, Minna; Schüll, Natasha Dow (2017-10-23). "The Datafication of Health". Annual Review of Anthropology. 46 (46): 261–278. doi:10.1146/annurev-anthro-102116-041244. ISSN 0084-6570.
- ^ Lällä, Kaisa (2021-11-14). "Datafikaatio ja kuntoutus". Oivalluksia kuntoutuksesta - valtakunnallisen OsKu-verkoston blogi (in Finnish). Retrieved 2025-02-21.